Leikkauksesta 4 viikkoa

Tänään leikkauksesta tulee kuluneeksi jo neljä viikkoa. Nyt kun aikaa katsoo taaksepäin niin tuntuu, että leikkauksesta olisi kuukausia tai sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Neljä viikkoa sitten päivät tuntui viikoilta...

Nero voi erittäin hyvin. Pissatessa jalka nousee korkealle eikä tukijalan huojumista ole läheskään niin paljon kuin aiemmin. Mielestäni kävely on erittäin hyvää, ei merkkiäkään kivuista tai muusta jäykkyydestä. Särkylääkkeitä ei ole tarvittu lainkaan.

Potilas vaan on niin virkeä, että ei muista omia rajojaan... sillä taisi olla korvat lukossa sillä hetkellä kun lääkäri kontrollissa sanoi että "liikuntaa on edelleen rajoitettava vahvasti!" Tästä ollaankin Neron kanssa puhuttu ;).

Neron vatsan kanssa oli vähän ongelmia viime viikolla. Kakan seassa oli aika paljon verta joka kerralla ja ajoittain uloste oli tosi löysää. Lisäksi Nero itki yöllä ulos, sitä ei tee normaalisti. Vaivaa hoidettiin vatsa-antibiooteilla paksusuolen tulehduksena. Lääkkeet auttoivatkin heti. Nyt lääkkeitä on vielä vähän jäljellä, mutta vatsa toimii jo ihan normaalisti. Nyt ollaan monta päivää syöty keitettyä kanajauhelihaa ja riisiä, sitä ennen riisin keitinlientä. Tehobaktia olen myös antanut. Jospa tässä nyt olisi vaivat ohi vähäksi aikaa...

Ensi viikolla mennään taas kontrollikäynnille.

Kontrollikäynti, leikkauksesta vajaa 3 viikkoa

Eilen oli kontrollikäynti eläinlääkärissä. Lääkärin mielestä Nero on parantunut hyvin, mutta painotti edelleen liikunnan rajoittamisen tärkeyttä. Hihnakävelyitä pitäisi tehdä n. 4 kertaa päivässä, eli mieluiten monta lyhyttä kuin muutama pidempi, ettei tule liikaa rasitusta. Lääkäri suositteli myös lisää vesiterapiaa. Särkylääkkeiden antamisen voi nyt lopettaa.

Lääkäri myönsi nyt itsekin, että oli Nerosta huolissaan leikkauksen jälkeisinä päivinä kun takapää oli niin voimaton. Eli ilmeisesti leikkauksen jälkeen koiran ei "pitäisi" ihan niin huonossa kunnossa olla kuin Nero oli. Onneksi lääkäri ei sanonut tätä silloin, olisin varmaan saanut slaagin :S. Lääkäri vaikutti koko ajan toiveikkaalta eikä antanut ymmärtää, että olisi ollut huolissaan. Tietysti hän näkee näitä tapauksia varmaan viikottain / kuukausittain, että hänelle nämä ovat arkipäivää ja jokainen potilas varmaan käyttäytyy eri lailla. Lääkäri sanoi, että parin kuukauden päästä Neron pitäisi olla ennallaan. Siihen asti liikuntaa on vahvasti rajoitettava.

Samalla kerralla otettiin kaikki rokotukset, jotka piti uusia. Nyt on taas kaikki ajantasalla!

Heinäkuun alussa mennään sitten taas näytille.

Leikkauksesta 2 viikkoa

Tänään leikkauksesta on kulunut jo kaksi viikkoa. Neron vointi on parantunut päivä päivältä ja kyllä se on jo oma itsensä. Tänä aamuna otti heti lelun suuhun ja kävi heittelemään että nyt leikitään :), eihän kuuden aikaan jaksa vielä kukaan aamulla leikkiä... Haava on parantunut hyvin ja arpeutunut. Ensi viikon maanantaina 21.pv on vielä kontrolli lääkärille, joka teki leikkauksen. Neron "jokapäiväistä elämää" voi seurata meidän varsinaisessa päiväkirjassa: Neron ja Nopen päiväkirja. Voi olla, että tänne kirjoittelu nyt vähenee. Toivottavasti tästä blogista on joskus hyötyä sellaiselle, joka vastaavaan tilanteeseen joutuu.

Nero lähettää ison lipaisun ja hännän heilutuksen kaikille, ketkä ovat meitä tukeneet!

Kiitos kaikille tuesta ja neuvoista ja aurinkoista kesää!

Leikkauksesta 13 päivää

Eilen tuli leikkauksesta jo 13 päivää ja Nero voi hyvin. En tiedä mitä sen päässä illalla liikkui, ilmeisesti että nyt hän näyttää Nopelle olevansa taas kunnossa kun pieni kisailu alkoi. Se alkaa aina samalla tavalla. Ne istuu vierekkäin tai vastapäin ja haistelevat toisiaan hirveästi eri tavalla kuin normaalisti: korvista, niskasta, selästä, lavoista. Haisteluhetken jälkeen Nero yrittikin käydä Nopen selkään, mutta Noppe jäi kyllä aina voitolle eikä Neron yritykset onnistunut. Yritti kyllä aika monta kertaa, jäärä kun ei usko... Noppe laittoi homman leikiksi joka päättyi sitten siihen, että Nero vinkaisi ja minä vihelsin pelin poikki. Noppe olisi niin mielellään leikkinyt Neron kanssa, mutta eihän tuo puolikuntoinen ole vielä leikkikunnossa. Tajuaisipa sen myös itse!

Merkkailu onnistuu mielestäni aavistuksen paremmin taas, oikean jalan varassa merkkaaminen on paljon vakaampaa eikä horjahduksia tule niin paljon. Tehtiin eilen aavistuksen pidempi kävelylenkki, mutta ei sekään kestänyt kuin n. 15 minuuttia eli ei ollut pitkä ja käveltiin hitaasti ja haisteltiin paljon.

Leikkauksesta 12 päivää

Tänään Nero on ollut tosi pirteä ja kävely sujuu hyvin. Ei ole merkkiäkään enää viikonlopun väsymyksestä onneksi. Jalkakin nousee kävelyllä jo paremmin, tänään ollaan 3 kertaa tehty pieni hihnakävely.

Leikkauksesta 11 päivää

Eilinen lepopäivä taisi tehdä hyvää, sillä Nero on tänään paljon pirteämpi. Heti aamusta halusi leikkiä ja on koko ajan menossa mukana, seurailee ja tarkkailee. Eilen tosiaan vaan nukkui. Tänään on paistanut aurinkokin, niin ehkä auringonotto on myös piristänyt mieltä. Kävely on mielestäni parempaa kuin eilen. Nyt Neron peräpää ei kulje laukkaa koko ajan, vaan molemmat jalat työskentelevät ravissa ja tulevat eri tahtia. Aamulla käytiin pieni aamukävely, otin molemmat koirat mukaan ensimmäistä kertaa Neron sairastumisen jälkeen.

Leikkausesta 10 päivää

En tiedä johtuiko edellisen päivän vesiterapiasta vai mistä, mutta mielestäni Nero oli koko päivän tosi väsynyt. En edes yrittänyt aktivoida sitä mitenkään, sillä se nukkui mielellään, käytännössä koko päivän. Lisäksi kävely oli mielestäni mennyt vähän huterammaksi, oikea jalka oli mielestäni aiempaa voimattomampi.

Leikkauksesta 9 päivää: Tikkien poisto ja vesiterapia

Tänään käytiin poistattamassa tikit. Se onnistui rauhoittamatta, vaikka Nerolle on tullut aikamoinen eläinlääkärikammo... papereihin leikannut lääkäri olikin kirjoittanut, että tikit poistettava rauhoitettuna. Saatiin kuitenkin homma hoidettua ilman rauhoitusta. Lääkäri oli tyytyväinen Neron paranemiseen, vesiterapia-altaassa jalkatyöskentely näytti myös hyvältä. Myös oikea, huonompi jalka, kesti hyvin liikkeessä mukana. Tänäaamuna Nero jopa merkkasi niin, että nosti vasenta jalkaa, eli kaikki paino oli oikealla jalalla! Hitaasti se vielä kääntää jalat oikeinpäin kun ne asettelee anturat ylöspäin, mutta eiköhän sekin refleksi vielä nopeudu kun toipuminen etenee. Taitaa tuota haavaa vähän kutittaa, kun Nero heittäytyy selälleen kun siitä rapsuttelee / silittelee ja näyttää nauttivan. Lääkäri paineli selkärangan läpi ja totesi, ettei Nero sitä juurikaan arista.

Ei voi sanoa, että Nero nautti vesiterapiasta, mutta hyvin se sujui!

Tässä video Neron vesikävelystä:


Vesiterapia.AVI

Leikkauksesta 8 päivää

Neron vointi oli tänään eilisen kaltainen, kävelyasento on ehkä hieman parantunut. Jalkojen kirputtaminenkin on tänään ollut vähäisempää kuin eilen. Oikeassa takajalassa on vielä aika heikosti voimaa, vasen on selvästi vahvempi. Toivottavasti oikeaankin jalkaan tulee kunnolla tunto ja voimat takaisin, sillä ennen leikkausta oikea jalka oli se vahvempi.

Huomenna mennään tikkien poistoon. Samalla on ensimmäinen kerta vesiterapiaa. Uskon, että eläinlääkärikin on tyytyväinen Neron paranemiseen. Tänään se jopa juoksi ihan kunnolla kun Noppe haastoi sitä leikkiin, otin lelut pois jotta meno rauhoittuisi, ei Nero sentään vielä entisellään ole vaikka hyvässä kunnossa jo onkin!

Eilen ja tänään Nero on malttanut kakatakin vanhaan malliin, aiemmin kakka on tullut vähän kuin lennossa, eli ei ole muistanut kyykistyä. Myös merkkailu on parantunut kun pieniä hihnakävelyjä ollaan tehty tuossa kadulla, välillä jää hana vuotamaan. Sisällä ei kuitenkaan ole enää vaippoja ollut, eli uskon että rakon hallintakin alkaa olla jo normaali, onneksi.

Tänään on taas nautittu auringosta. Jännä miten tuntuu, että Nerosta on lähtenyt 4 vuotta ikää pois paranemisen myötä. Siitä on tullut vähän vekkuli ;).

Leikkauksesta 7 päivää

Tänään leikkauksesta on kulunut jo viikko. Neron kävely on parantunut vielä entisestään, enää selkä ei ole niin köyryssä kuin eilen ja toissapäivänä. Kun se kävelee hitaasti, näyttää siltä kuin se vain linkuttaisi toista jalkaa, ei siltä, että se on ollut selkäleikkauksessa. Eilen koirat vähän jo leikkivät yhdessä :)

Tänään on nautittu taas auringosta:

 

 

Leikkauksesta 6 päivää

Tänään leikkauksesta on kulunut jo 6 päivää. Neron kävely on parantunut eilisestä huomattavasti. Jos kannattelen sitä pihalla hännästä niin en kestä enää vauhdissa mukana, niin kovat on menohalut. Eikä Nerosta enää ole kivaa pyöriä vaan takapihalla, vaan menee automaattisesti aina portille odottamaan jos pääsisi lenkille kun mennään ulos. Olenkin antanut sen kulkea vapaasti niin sisällä kuin pihallakin, menee oman vointinsa mukaan. Vähän ollaan hihnan kanssa käyty tuossa tiellä haistelemassa vieraita hajuja. Kyllä se jo merkkaileekin vanhaan malliin, tosin hanat aukeaa ja sulkeutuu vähän holtittomasti vielä, mutta kyllä virtsan hallinta on selvästi parantunut. Samoin ulostamisen.

Yön Nero nukkui paremmin kuin edellisen, kovasti se yritti välillä punkea viereen mutta en laskenut kun en tiennyt vuotaako hana vai ei. Kyllä sen oma patjasuoja oli aamulla ihan puhdas, eli yölläkään ei ollut tullut enää pissaa alle.

Noppekin on huomannut Neron piristymisen ja yrittää välillä haastaa Neroa leikkiin. Olen huomannut, että Neron sairastumisen aikana Nopen käytös on vähän muuttunut. Se on Neroa kohtaan aika röyhkeä syömistilanteessa, mitä se ei ole ollut KOSKAAN. Jos Noppe saa syötyä ruokansa ennen Neroa, se siirtyy röyhkeästi jatkamaan ateriointia Neron kupille. Tästä olen ollut suorastaan ihmeissäni. Katsooko se nyt, että Nerosta ei ole enää johtajaksi vai mitäköhän se miettii...?

Kuvia

Tässä Nero leikkauksen jälkeen. Kaulurin otin heti pois, kun siitä ei ollut kuin haittaa varjoainekuvien jälkeenkään. Nero ei ole tottunut sitä pitämään, niin se sai hurjia sätkyjä kun kauluri osui seinään tai sohvaan ja siitä kuului ääniä. Lääkäri nimenomaan sanoi, että kaikkia äkkiliikkeitä pitää välttää... Ei ole kyllä onneksi yhtään ollut kiinnostunut tuosta haavasta.

Tämä kuva on leikkauksen jälkeiseltä päivältä. Vinkuminen oli aivan mahdotonta. Ruskeat teipit on kipulaastaria, jotka vaikuttivat 72h.

Noppe on ollut vähän ihmeissään mikä Neroa vaivaa. Välillä se on käynytkin antamassa vierihoitoa :).

Lasten housuvaipat on olleet ehdoton apu leikkauksen jälkeen kun tarpeiden teko ei sujunut ihan normaalikaavan mukaan.

Kun leikkauksesta oli kulunut 4 päivää, Nero alkoi olla taas oma itsensä. Itkeminen jäi vähitellen vähemmälle. Nero olikin koko päivän ulkona nauttimassa kesäsäästä. Tikkejä laskin 23 kpl.

Varpaiden kaluaminen alkoi myös 4ntenä päivänä leikkauksen jälkeen. Ei niissä mitään epänormaaliakaan näy, joten ehkä kipuilevat.

Viidentenä päivänä Nero seisoo jo omillaan ja "käveleekin".

Vasen takajalka on heikompi, ja sille puolelle pylly melkein aina sitten lyyhistyykin kun tasapaino menee.

Ei pidä ehkä puhua kävelystä, mutta kulkee se neljällä jalalla eteenpäin.

Leikkauksesta 5 päivää

Tänään leikkauksesta on kulunut jo 5 päivää. Neron kunto on viime päivinä kohentunut ihan silmissä. Tänään se jopa seisoi pitkän aikaa kun hännästä tuin sen seisomaan. Lisäksi nousi itse seisomaan ja seisoi jonkun aikaa. Nero on myös alkanut liikkumaan. Kulkee neljällä jalalla tukeutuen enemmän vanhempaan, vasempaan takajalkaan. Ei laahusta enää niin paljon läheskään kuin eilen, vaan takatassut tulevat oikein päin menossa mukana. Vasemmalle vaan ei varaa painoa juurikaan, mutta kävely on silti kävelyä.

Yöllä Nero taas nuoli jalkojaan aika kovasti. Eläinlääkäristä epäiltiin, että se johtuu kivusta. Ei Nero kyllä vaikuta yhtään kipeältä, tosin asentoa se vaihtoi yöllä koko ajan ja oli levoton (vaikkakaan ei vinkunut tms.), että ehkä sillä on vähän kipuja. Yöksi se sai kuitenkin vielä Diapamin, tänään en enää anna. Rimadyliä on syönyt, sitä määrättiin 4 viikon kuuri. Pissaa oli tullut yöllä jonkin verran.

Tänään sain annettua ensimmäisen kunnon ruoankin, hyvin maistui riisi ja kana piimällä maustettuna.

Leikkauksesta 4 päivää

Eilen illalla olikin taas vatsa ihan löysällä, ei tainnutkaan johtua antibiooteista (joten jatkoin vanhojen antibioottien antamista). Vaipoissa piti sitten ilta viettää, kun pylly oli märkänä koko ajan. Lisäksi virtsaaminen oli hallitsematonta. Vaikka saatiin tehtyä monet pissit päivän aikana ulos, niin silti tuli housuun. Vaipat on olleet kyllä hyvä systeemi, ihan tavalliset X-tra merkkiset maxi-housuvaipat vaan ja niihin hännälle reikä. Ne ei tosin kestä jalassa jos koira möyrii pedissään tms. Yöksi jätinkin vaipat jalkaan.

Yö meni tosi hyvin, parin tunnin välein heräsin siihen kun Nero vaihto asentoa ja alusta rapisi kun on muovitettu lakana. Kertaakaan se ei yöllä nyt itkenyt kuten muina öinä, vaan nukkui rauhallisesti koko yön. Vaipatkin lähtivät jalasta, mutta onneksi oli peti puhdas vielä aamullakin eli vatsa oli rauhoittunut.

Tänään koirat onkin olleet melkein koko päivän pihalla. Nero on nauttinut auringosta ja yrittää vähän kulkea itsestään pitkin pihaa. Kyllä sen tunto on jaloissa parantunut, nipistelin niitä tänään niin aika herkästi kyllä tunsi mitä tein. Lisäksi se kirputtaa niitä, mitäköhän se tarkoittaa? Palaileeko tunto vai mitä? Nyt kun vaan jatkuisi sää aurinkoisena niin päivätkin menisi helpommin kun ei tartteisi sisällä kököttää.

Tänään Nero on tehnyt kahdet kakat ja ne ei olleet yhtään löysiä. Toivottavasti maha nyt pysyy hyvässä kunnossa. Virtsaaminen on vähän holtitonta, mutta pääasia että virtsaa tulee!

Leikkauksesta 3 päivää

Lääkäri soittikin aamulla niin sain kysytyksi noista antibiooteista. En antanut eilen illalla enää antibioottia, kun epäilin että siitä menee maha kuralle. Lääkäri soitti puhelinreseptin toisista antbiooteista, huomisesta lähtien syödään sitten niitä. Maha on ollut nyt parempi, ei tule kakka suoraan läpi vaikka peräreikä kyllä onkin vielä tosi ärtynyt ja vaipoissa on vähän ruskeaa tuhnua. Eiköhän sekin lähde paranemaan kun tuo masu saadaan kuntoon. Pissaa ei ollut yöllä tullut vaippoihin, mutta käytin Neron pissalla pihalla kuuden aikaan kun alkoi pitämään sellaista ääntä sängyssään. 

Lisäksi lääkäri kysyi haluanko tänään vielä tulla käymään vastaanotolla (aika ihana lääkäri kun ei ole edes päivystävä ja viettää tänään lapsensa valmistujaisia!) vai pärjäänkö viikonlopun yli. Ei onneksi tarvitse mennä, sillä pissaa sain tulemaan taas aamulla ja yöllä hyvin vatsaa painelemalla. Neron kunto on kuitenkin samanlainen kuin eilenkin, ei ollut mitään syytä lähteä vastaanotolle. Lääkäri onkin ensi viikon lomalla, juhannusalusviikolla mennään taas hänen vastaanotolle ja hän sanoi toivovansa että Nero jo silloin seisoo/kävelee ja on selvästi paremmassa kunnossa. Toivottavasti näin käykin. Ensi viikon perjantaina on tikkien poisto ja ensimmäinen kerta vesiterapiaa.

Viime yönä alkuyö saatiin suht hyvin nukuttua, muutamia kertoja heräsin kun Nero vikisi. Onneksi rauhoittui sitten taas nukkumaan. Annoin yöksi diapamia, sekä nyt aamulla annoin. Lääketeipit menettävät tänään tehonsa, joten ne pitää ottaa pois. Lisäksi ompeluhaava jää nyt näkyville, joten täytyy olla entistä tarkempana ettei se vaan itse sitä nuole, saati että Noppe menisi sitä nuolemaan. 

Viime yönä en ottanut Neroa edes viereeni, vaan se nukkui omassa pedissä patjani vieressä. Kyllä sitä taisin tassusta pitää kiinni koko yön. On harmillista kun se ei osaa kertoa mihin koskee vai koskeeko, onko hän vain tylsistynyt vai mikä on kun itkee niin kovasti. Nyt onneksi nukkuu pedissään, saan itsekin hetken hengähtää. Tämä on ihan täysipäivätyö tämä leikkauspotilaan hoitaminen. Lääkärikin käski vain aktivoida kovasti sen minkä voi kun Nero on luonteeltaan aktiivinen muutenkin ja innokas touhuaja. Kyllä se tuolla pihalla painaisi vanhaan malliin, jos vaan minä kestäisin perässä! Hännästä olen sitä kannatellut lääkärin ohjeen mukaisesti, kun ei siitä liinan kanssa tule mitään. Pitäisi suunnitella semmoiset "henkselihousut" joita kannattelemalla pääsisi paremmin kävelemään itsekin. 

Tänään siis mieli on ihan positiivinen suurimmilta osin tuon pissaamisen johdosta, johan tässä onkin viikko itketty...

Päivitys iltapäivältä: Jes, vihdoin Nero pissi omasta tahdosta. Vieraan koiran pissat omassa pihassa sai vihdoin ja viimein hanat auki! Ei tosin tullut kuin pieni tiraus mutta mitäpä siitä, puristelemalla sain loput kuitenkin pihalle. Lisäksi kakka oli jo ihan kakkaa, tuli kunnon pökäle. Vihdoin vähän valoa tunnelin päässä. 

Leikittiin sellaista leikkiä, että piilotin vinkuleluja rättien sisään ja Nero "etsi" leluja, siitä tykkäsi kovasti ja oli innoissaan. Sitä pystyi leikkimään istualteenkin ja rätit sai kyytiä. Ei kyllä kauan jaksanut, kuin oikein halusi omaan petiinsä nukkumaan. Nukkuikin jonkin aikaa, huomasin sitten, että on laskenut pissat alleen. Mentiin vielä ulos tyhjentämään rakkoa ja kyllä sieltä taas aika paljon pissaa tulikin. Päiväruoalla annoinkin ihan tarkoituksella runsaasti nestettä, riisin keitinlientä, jotta saadaan pissattua oikein kunnolla. 

Leikkauksesta 2 päivää

Yöllä Nerolla meni maha niin löysälle, että kakkaa tuli ihan tahtomattaankin. Samoin pissaa. Lieneekö johtunut Diapameista vai muista lääkkeistä. Aamupäivällä mentiin Neron kanssa käymään eläinlääkärillä. Mielestäni Neron kunto oli lähtenyt laskuun. Eläinlääkäri ei huomannut muutosta edelliseen päivään, mutta tyhjennettiin taas virtsarakko samalla joten ei se hukkareissu ollut. Kakkaa Nerolta on tullut koko ajan, kävin ostamassa sille housuvaippoja. Lisäksi eläinlääkäristä sain mukaan vuodealusia, niin ei ole kaikki viltit ihan likaisia heti. Kaiken valveillaoloajan Nero itkee, ihan jatkuvasti... sääliksi käy. Nyt illalla onneksi sain Neron virtsaamaan "itse" puristelemalla sitä mahasta kun käytiin iltajaloittelulla. Toivottavasti mahakin nyt rauhoittuu, tänään on aterioitu vain riisin keitinleintä sekä vähän kanaa ja riisiä. Edessä oleva viikonloppu vähän jännittää, toivottavasti virtsaaminen onnistuisi aamullakin niin ei ehkä tarvitsisi lähteä päivystykseen sitä tyhjentämään. Toivottavasti yö menisi hyvin, viime yönä ei tullut paljon nukuttua.

Leikkauksen jälkeinen päivä

Nero nukkui yön kuin tukki liimautuneena kylkeeni kiinni. Aamuyöstä vähän vinkui, annoin särkylääkettä ja taas nukuttiin monta tuntia. Tai en minä itse niinkään nukkunut, kun seurailin että nukkuuko Nero.

Tänään käytiin tyhjentämässä virtsarakko klinikalla, pissaa vaan ei kuulunut. Saatiin diapameja, niiden pitäisi helpottaa pissaamistakin.

Loppudiagnoosi

Nero on taas kotona ja mielestäni voi olosuhteisiin nähden hyvin. Kovasti se vinkuu kuten eilenkin ja menohalut on suuret. Kunpa vain ymmärtäisin mitä se yrittää sanoa.

Tyrän paikasta lääkäri lausui näin: Koiran selkäydin vapautettiin kirurgisesti L6-7 välistä oikealta puolelta.

Saatiin antibioottikuuri, kipulääkkeitä ja ulostamisen helpottamiseksi peräruisketta. Liikunta on rajoitettu kahden kuukauden ajan ja vesiterapia aloitetaan kun tikit poistetaan eli 10 päivän päästä. Lääkäri oli todella toiveikas paranemisen suhteen.

Lääkäri sanoi myös, että tällä tyrällä ei ole mitään tekemistä kalkkeutumien kanssa, että tämä ei niistä johtunut. Neron kalkkeutuneet välilevyt ( K7) olivat virallisen 3v vanhana tehdyn selkäkuvaustulosten mukaan: C3, C6, T4, T5, T6, T 11, L5.

Leikkaus

Nero aloitti eilen vinkumisen kun tokeni nukutusaineista. Vinkuminen alkoi illalla ja jatkui vielä aamupäivällä lääkärilläkin. Se selvästi vinkui ulos, mutta ei oikein osannut tarpeita tehdä. Takapään liike huononi selvästi iltaa kohden, jalat laahustivat ja liike ei ollut enää suoraa kuten aiemmin. Lisäksi pyllähdyksiä tapahtui paljon enemmän. Varjoainekuvia varten laitetut kipulääkkeet vaikuttivat varmaan jonkun verran (sekä kipulaastari), koska Nero ei vaikuttanut illalla yhtään kipeältä. Se ei aristanut nostettaessakaan yhtään selkäänsä. Monta kertaa vein sen kantaen ulos, mutta ei se oikein mitään tarpeita tehnyt, alkuillasta muutamat pissat ja kakat, mutta muuten vaan ihmetteli maailman menoa.

Yö meni ainakin Nerolla valvoessa, välillä taisi olla lyhyitä hiljaisia hetkiä, mutta pääasiassa vinkui koko yön. Aamulla mentiin sitten lääkäriin klo 12 ja lääkärin kanssa molemmat oltiin sitä mieltä, että leikkaussaliin lähdetään.

Lääkäri soitti vähän aikaa sitten, että leikkaus meni hyvin. Neljän aikaan menen hakemaan Neron kotiin. Lääkärin kanssa käydään myös tilanne sitten vielä läpi. Tunteet on todella sekavat, en tiedä pitäiskö nyt jo uskaltaa toivoa, että Nero tästä paranee vai...

Kiitos kaikille kannustavista viesteistä!

Mäyräkoirahalvaus

Nyt se on meillä. Kaikkien (mäyrä)koiranomistajien painajainen, välilevytyrä eli tuttavallisemmin mäyräkoirahalvaus. Vielä viikonloppuna kaikki näytti hyvältä, kunnes sunnuntaina Neron käytös vaikutti kipuilevalta. Katselin jo aamulla, että sillä on maha kipeä kun se venytteli paljon. Ajattelin että maha on löysällä tms., koska aiemmin liiallinen venyttely on viitannut siihen. Kaikki vaikutti vatsan suhteen kuitenkin normaalilta, iltakakka oli ihan kiinteä joten kävin miettimään, josko kipu on kuitenkin selässä. Liikuntahaluttomuuttakin ilmeni sunnuntai-iltana ja kävely oli hidasta. Nyt jälkeenpäin kuin miettii, niin kävely on ollut hidasta jo useita viikkoja. Lenkillä Nero on kävellyt hihnan verran perässä, eli vähän tullut jäljessä. Olen kuitenkin ajatellut, että se johtuu kuumasta tai tylsyydestä samoja reittejä kohtaan tms., ei tullut mieleenkään että se kivusta johtuisi. Nopen kanssa kuitenkin leikkivät kuten ennenkin yms., mitään kipuiluun viittaavaa ei ollut havaittavissa.

Maanantaina sitten soitin lääkäriin, kerroin tilanteen ja saatiin aika. Lääkäri teki kiputestin. Neron selkä oli niin kipeä, että lääkäri meinasi saada hampaasta. Tämän perusteella otettiin röntgenkuvat, joiden perusteella ei näkynyt mitään erikoista. Lääkäri määräsi kahdeksi viikoksi kipulääkityksen ja pakkolepoa. Toinen jaloista osoitti selviä puutumisen merkkejä.

Illalla Neron vointi rupesi huononemaan. Sille tuli voimakkaita kipukohtauksia, se säntäili sinne tänne ja vinkui mahdottomasti. Nämä meni kuitenkin ohi, kun Nero oli paikoillaan jonkun aikaa. Ensimmäinen kipukohtaus ilmeni kun ajattelin nostaa Neron syliin, että kannan sen tarpeilleen mutta se vinkaisikin kovasti ja näykkäsi minuakin varovasti korvasta että nyt sattuu! Pieniä matkoja kuitenkin sisälläkin käveli eilen normaalisti ja myöhemmin meni vielä omin jaloin ulos. Taisi olla niin sekaisin vielä nukutuksesta, että ei se tajunnut oikein pissojakaan tehdä. Yöllä heräsin pari kertaa siihen, kun Nero vinkui. Ilmeisesti sille tuli samanlaisia kipukohtauksia ihan levossakin, tai sitten se on voinut vaihtaa asentoa tms.

Aamuun asti selvittiin, soitin heti lääkäriin kun klinikka aukesi. Saatiin aika varjoainekuvaukseen. Vein Neron aamulla klinikalle ja iltapäivällä hain pois. Diagnoosi oli murskaava: välilevytyrä. Lääkärin kanssa keskusteltiin asiasta, kaikki pienetkin yksityiskohdat huomioiden lääkäri päätyi suosittelemaan leikkausta. Nero on vielä nuori koira, kävelee vielä omin voimin eikä kipulääkkeistä näytä olevan mitään hyötyä. Huomenna klo 12 mennään vielä neuvottelemaan lääkärin kanssa ja vahvistetaan tai ollaan vahvistamatta leikkauspäätös ja sitten Nero jää leikattavaksi, jos siihen ratkaisuun päädytään.